Vuosituhansien ketjussa kulkee nainen.
Saaga, tuo Pohjolan villi tuuli.
Hänen silmänsä viisaat ja sisällään tuli,
ja tuulen tuivertamassa tukassa vapaus.
Hän kulkee hehku kasvoillaan Pohjolan yössä.
Ja tanssii yli niittyjen ja miehet nuotioilla pyörryksiin.
Tulen taika sielussa, vailla kiirettä, hän nauttii elämästä.
Ja vuosisatojen viisaus on käketty syvälle sykkivään poveen.
Raukeana hän ottaa itseensä pohjoistuulen ja maa taipuu nöyränä hänen käsissään.
Olet Saaga.
Viimeisimmät kommentit