Vuoden tämä on odottanut muotoaan, sykkinyt sydämeni syrjässä, pulpahdellut sanoiksi, kasvanut ajatuksiksi ja siirtynyt taas syrjään… odottamaan oikeaa hetkeä.
Nyt on tämän aika syntyä. On se jo odottanutkin vuoroaan. Kulkenut kärsivällisesti käsikynkässä.
Vuodessa on ehtinyt syntyä myös paljon muuta, ja kuolla.
Siitä kaikesta, tästä ja muusta ajattelin teille kirjoittaa ja itselleni, muistoksi huomiselle ja huomioksi itselle. Jotta se mikä on tärkeää ei unohtuisi.
Suurella rakkaudella,
Noora
Viimeisimmät kommentit